Kansalaisaloite turpeen käytön lopettamiseksi sai tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn! Aloitteessa vaaditaan turpeen energiakäytön lopettamista vuonna 2025, huoltovarmuuteen liittyviä poikkeuksia lukuunottamatta.
On hienoa, että aloite on saanut näin laajaa tukea! Olen hieman eri mieltä aloitteen aikataulun realistisuudesta, jos poikkeukset pyritään pitämään poikkeuksina, mutta aloitteen antama poliittinen tuki turpeen polton alasajolle on todella tärkeää. Turpeen polton lopettamisessa on jo viivästelty vuosia, ja tämä tekee tarvittavasta muutoksesta sitäkin nopeamman.
Turpeen rooli sähköntuotannossa on nykyisellään hyvin pieni, mutta kaukolämmön tuotannossa ja Suomen kasvihuonekaasupäästöissä turpeen merkitys on edelleen suuri. Turpeen polttaminen energiaksi alkoi isossa mittakaavassa 70-luvun öljykriisin yhteydessä, jolloin rakennettiin paljon yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon laitoksia, aikansa kehittyneintä kalustoa. Nyt turvetta polttavat laitokset ovat kuitenkin tulossa tiensä päähän, niin tekniseltä käyttöiältään kuin luonnon kantokyvyn rajallisuudenkin takia. Osa kunnallisista energiayhtiöistä on jo hyvin herännyt muutokseen uudistamalla strategiansa ja aloittamalla korvaavien lämmönlähteiden käyttöönoton. Osalla sekin työ on vielä pitkälti edessä.
Tähän mennessä valtaosa turvetta polttavien laitosten korvaajista on suunniteltu polttamaan pelkkää puuta, mutta puun polton lisäys on kestämätön ratkaisu. Puuta on käytettävissä vain rajallinen määrä vuodessa, ja vahvasti epäilen muillakin teollisuuden aloilla olevan kasvavia puunkäyttötarpeita. Erilaisia hukkalämmönlähteitä, esimerkiksi konesalien tai muun teollisuuden hukkalämpöä, hyödyntäviä projekteja on toteutettu jo pitkään, ja lisäyspotentiaalia olisi vieläkin. Näitä lämmönlähteitä on kuitenkin rajallisesti, joten uusia vaihtoehtoja on etsittävä.
Uusista energianlähteistä ensimmäisenä näyttäisi olevan kaupallisen menestyksen saavuttamassa keskisyvät, n. 1-4 km syvyyteen ulottuvat energiakaivot, joissa veden lämpötila saataisiin joihinkin kymmeniin asteisiin. Lämmönkeruupiiristä lämpö siirrettäisiin kaukolämpöverkkoon lämpöpumpuilla. Vaikken usko, että näillä saadaan vielä 2025 mennessä radikaalia muutosta aikaiseksi, keskisyvät energiakaivot lienevät siinä vaiheessa jo tulleet voimalla markkinoille, ja ne tullevat muuttamaan tilannetta voimakkaasti sen jälkeen. Kaukolämmön tuotannon lisäksi nämä keskisyvät kaivot soveltuvat suurten kiinteistöjen lämmöntuotantoon. Perinteiseen mataliin maalämpökaivoihin verrattuna etuna olisi pienempi maapinta-alan tarve ja parempi energiantuotannon hyötysuhde. Ensimmäiset keskisyviä energiakaivoja käyttävät laitokset on jo Suomessa otettu käyttöön.
Seuraavina vaihtoehtoina vaikuttaisivat olevan kaupallistumassa syvät, n. 5-8 km syvyyteen ulottuvat energiakaivot. Näiden hyötysuhde on paljon parempi kuin keskisyvillä energiakaivoilla, ja saavutettavat lämpötilat korkeampia. Haasteena on vielä poraustekniikan hiominen kaupallisella tasolla toimivaksi. Ensimmäinen suomalainen pilottilaitos aloittaa toimintansa Espoossa tänä vuonna, ja tulee kattamaan arviolta 10 % Espoon kaukolämmön tarpeesta. Kristallipalloni on samea ja säröinen, mutta ennustaisin silti syvien energiakaivojen yleistyvän suuremmissa kaukolämpöverkoissa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.
Globaalissa mittakaavassa geoenergiaa merkittävämpi vaihtoehto tulee todennäköisesti olemaan modulaariset ydinreaktorit, mutta näiden osalta kaupallistumista hidastaa tekniikan viimeistelyn lisäksi vaihtelevat paikalliset ydinturvallisuuden varmistamiseen tähtäävät lait ja säädökset. Suomessa näillä voidaan laskea olevan merkitystä vasta turpeen ja kivihiilen polton loppumisen jälkeen, mutta suurten kaupunkien puun polton vähentämisessä ydinenergialla voi vielä olla suurikin rooli.
Mikään näistä kehityskuluista ei ole sellainen, etteikö niitä olisi ollut nähtävissä jo kymmenisen vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tarve on ollut tiedossa jo 70-luvulta asti, ja kaukolämmön tuotannon tekniset vaihtoehdotkin seuraaville vuosikymmenille hahmotettavissa jo vähintään vuosikymmenen verran. Nyt on korkea aika päivittää suunnitelmat, tai laatia ne, jos niitä vielä puuttuu, ja aloittaa siirtymä paperilta todellisuuteen.
Muutos tulee vaatimaan aikaa ja paljon työtä, ja tätä työtä tulee nyt tukea voimakkaasti.