Politiikka

Maanpuolustus on uudistettava sukupuolineutraaliksi. Yksi ensimmäisistä askelista tähän suuntaan voisi olla kutsuntojen ulottaminen myös naisiin. Siviilipalvelusta tulee kehittää siten, että siitä on oikeasti hyötyä niin palvelustaan suorittavalle kuin yhteiskunnalle. Yksi vaihtoehto tavoiteltavaksi malliksi olisi ns. kansalaispalvelus, jossa koko ikäluokka suorittaisi jonkinlaisen palveluksen, osa aseellisen, osa muuhun kriisinhallintaan liittyvän ja osa pitkälti nykyistä siviilipalvelusta vastaavan palveluksen.

Avioliitto on sen solmivien henkilöiden välinen sopimus. Valtion ei tule ottaa kantaa henkilöiltä vaadittaviin sukupuoliin.

Nykyisestä avohakkuupainotteisesta metsätaloudesta tulee siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja vähentää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia haittoja. Yksityisille metsänomistajille on tarjottava tietoa ja ohjausta, valtion hallinnoimilla alueilla avohakkuut on pääsääntöisesti vaihdettava jatkuvaan kasvatukseen.

Ihmisillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Käytännössä tähän tulee pyrkiä tekemällä päätökset mahdollisimman matalalla tasolla ja esimerkiksi kysymällä kuntalaisilta näkemyksiä kunnan asioista. Jotta ihmiset pystyvät osallistumaan tällä tavoin, täytyy ”keskeneräisistä asioista ei keskustella” -ajatusmallista vihdoinkin luopua. Jos päätettävistä asioista ei keskustella valmisteluvaiheessa, niin milloin sitten? Äänestysvaiheessa ei enää suuria muutoksia tehdä.

Julkisen päätöksenteon on oltava aidosti julkista ja avointa. Tässä suhteessa on otettu paljon hyviä askeleita eteenpäin, mutta matkaa on vielä. Esimerkiksi liikesalaisuuksiin vedotaan aivan liian herkästi julkisten hankintojen kilpailutuksissa.

Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä antamalla heille konkreettisia työkaluja vaikuttaa tai päättää itse. Kansalais-/kuntalaisaloitteet ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi tuoda asioita eduskunnan käsiteltäväksi. Seuraava askel voisi olla esimerkiksi mahdollistaa kansalaisaloitteiden pohjalta tehtävät kansanäänestykset sellaisista aiheista, jotka eivät suoraan vaikuta valtion budjettiin. Budjettiasiat tulee ainakin toistaiseksi pitää edustuksellisen demokratian puolella, koska niissä päätökset ovat riippuvaisempia toisistaan. Käsittelemättömät kansalaisaloitteet eivät saa vanhentua eduskunnan vaihtuessa, vaan kaikille aloitteille on taattava perusteellinen käsittely.

Kuntalaisaloitteiden ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen mahdollisuutta on tuotava enemmän esille ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemistä helpotettava tarjoamalla suomalaisen kansalaisaloitepalvelun kaltainen helppokäyttöinen alusta.

Kaikki energiantuotanto on jollakin tavalla haitallista, joten käytössä täytyy tavoitella hyvää hyötysuhdetta ja turha kulutus lopettaa. Koska kukaan ei voi määrittää toisen ihmisen puolesta, mitä hän elääkseen tarvitsee, tulee erilaiset haitat huomioida erilaisten energiamuotojen hinnoittelussa ja jättää kulutuspäätös yksilölle.

Kasvihuonekaasupäästöt on kiireellisimmin vähennettävä energiantuotannon haitta. Tämän takia turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa tulee lopettaa mahdollisimman pian. Bioenergiaa käytetään jo nykyään niin paljon, ja fossiilisten energianlähteiden jättämä aukko on niin massiivinen, ettei bioenergian lisäys ole mikään ratkaisu. Nykyisenkaltainen bioenergian tuotanto heikentää luonnon monimuotoisuutta ja siten osaltaan kiihdyttää meneillään olevaa sukupuuttoaaltoa. Toisaalta bioenergian tuotantoa ei voida merkittävästi vähentääkään ennen fossiilisista irti pääsemistä.

Tällä hetkellä pienimpiin haittoihin päästään korvaamalla fossiiliset polttoaineet tuulivoimalla, aurinkoenergialla, geoenergialla ja kulutuksen joustoilla.

Nykyiset ydinvoimalat on pidettävä käytössä teknisen elinkaarensa päähän asti. Jos Olkiluoto 3 ja Hanhikivi 1 joskus valmistuvat, on niitä käytettävä siihen asti, että fossiilisista polttoaineista päästään eroon. Pitkällä tähtäimellä kaikki energia tulee tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja bioenergian roolia pienentää. Jos uusia energian tuotanto- tai varastointimuotoja saadaan kaupallistettua Suomen olosuhteissa toimivaksi, on niitäkin tarkasteltava hyötyjen ja haittojen pohjalta. Tämä voisi tulla kyseeseen esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon tarkoitettujen ydinreaktorien tapauksessa.

Minun unelmani Euroopasta on vahva liittovaltio, jossa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin puututaan tehokkaasti, ja joka esimerkillään osoittaa suuntaa muulle maailmalle. Tässä unelmassa EU ei ole pelkkä syntipukki jäsenvaltioiden päämiesten päätöksille, vaan päätöksenteko on aidosti demokraattista. Esimerkiksi vaaleilla valitun parlamentin valtaa on lisättävä suhteessa muihin elimiin. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemisestä on tehtävä helpompaa tarjoamalla siihen suomalaisen kansalaisaloitepalvelun kaltainen selkeä alusta.

Koska Eurooppa-projektin tulee perustua vapaaehtoisuuteen, on luotava selkeät pelisäännöt eurosta luopumiseen tai jopa unionista lähtemiseen. Näiden sääntöjen on kohdeltava reilusti niin lähtevää kuin muitakin jäsenmaita. Myös jäsenvaltion erottamiseen tai muihin sanktioihin liittyvien sääntöjen tulee olla selkeitä. Sanktioita tulee pystyä määrittämään ilman ehdotonta yksimielisyyttä, esimerkiksi 2/3 määräenemmistöllä jäsenmaista tai parlamentista. Yhteisen valuuttajärjestelmän, euron, jäsenvaltioita eriarvoistavat ominaisuudet on korjattava.

Unionin jäsenten puolustusyhteistyötä on lisättävä siviilikriisinhallinta edellä. Esimerkiksi yhteinen rajanvalvonta olisi looginen seuraava askel, jottei kustannukset ulkorajojen valvomisesta kohdistuisi vain reunalla oleville maille.

Ilmastonmuutosta on torjuttava kaikin keinoin. Pariisin sopimuksessa määritettiin tavoitteita, joihin pääsemiseksi on kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) syksyllä 2018 julkaisemassa raportissa esitetty hyviä keinoja. Pelkkä energiajärjestelmän muutos ei riitä, vaan muutos tulee vaikuttamaan koko yhteiskuntaan. Toimimalla nopeasti saamme vähennettyä ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia ja luotua huomattavasti kestävämmän yhteiskunnan. Kaikilta haittavaikutuksilta, kuten uusilta tuhohyönteisiltä, myrskytuhoilta ja ilmastopakolaisuudelta emme kuitenkaan voi välttyä, joten myös sopeutumiseen on panostettava.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on tehtävä oikeudenmukaisesti. Muutos vaikuttaa kaikkiin, joten erityisesti heikoimmassa asemassa olevat on huomioitava hillintään ja sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä päätettäessä.

Nykyisenkaltainen yhteiskunta tarvitsee neitseellisiä mineraaleja, joten ilman kaivoksia emme voi olla, jos kulutustaso halutaan pitää tällä tasolla. Nykyinen haittoja vähättelevä, jopa piilotteleva käytäntö on kuitenkin häpeällistä. Ympäristöhaittoja on ennaltaehkäistävä huomattavasti tehokkaammin kuin nykyään, vahingot tunnustettava ja korjattava huomattavasti nopeammin ja suoranaisista rikoksista saatettava syylliset vastuuseen.

Koska kertaallen louhittuja mineraaleja ei saa mitenkään takaisin, tulee kaivosvero ottaa käyttöön, jotta yhteiskunta saa asiallisen korvauksen uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Kaivosyhtiöt kun tuppaavat viemään voitot mukanaan ulkomaille, ja sielläkin yksityisiin taskuihin.

Kaivoslaki on korjattava mahdollisimman pian.

Harkittu, väkivallaton ja muille kohtuutonta haittaa aiheuttamaton kansalaistottelemattomuus on jokaisen perusoikeus, jolla voidaan puolustaa esimerkiksi ihmisoikeuksia, sananvapautta, demokratiaa ja ympäristöä. Koska kansalaistottelemattomuudessa on lähtökohtaisesti kyse lain rikkomisesta, on sitä käyttävän hyväksyttävä langetettavat, normaalin käytännön mukaiset tuomiot.

Nykyinen kulutuskulttuuri tuhlaa luonnonvaroja todella paljon. Kulutusta on vähennettävä ja ohjattava ympäristöystävälliseen suuntaan haittoja verottamalla. Samalla on varmistettava, että vähäosaisimmillakin ostovoima riittää kohtuulliseen elämään. Tavoitteena on oltava niin ympäristön kuin ihmistenkin kannalta kestävä yhteiskunta.

Julkista liikennettä tulee tukea ja lisätä niillä alueilla, joissa kysyntääkin on. Näin vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätään ihmisten tasa-arvoa, kun autottomatkin ihmiset voivat liikkua tehokkaasti. Kaupunkialueilla liikenteen painopistettä on siirrettävä vahvasti myös lihasvoimaisen liikenteen suuntaan. Raideliikenne on monesti paras tapa toteuttaa joukkoliikenne, joten siihen on myös investoitava rohkeasti.

Vuonna 2020 Suomessa ensirekisteröityjen uusien henkilöautojen osalta täyssähkö-, ladattavien hybridi- ja kaasuautojen osuus ensirekisteröinneistä oli jo 20,0 %, kasvaen merkittävästi edeltävän vuoden 8,8 %:sta. Vuonna 2015 osuus oli 0,7 %. Käytettyjen autojen maahantuonnissa osuus on systemaattisesti ollut hieman suurempi. On selvästi nähtävissä, että ennen vaihtoehtoisina pidetyt liikenteen energianlähteet ovat kovaa vauhtia muuttumassa valtavirraksi.

Uusien, vain bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti Suomessa onkin lopetettava jo reilusti ennen vuotta 2030. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että autovalmistajien markkinointi, yhdessä yhteiskunnan ohjausvaikutusten kanssa, pitäisi tästä huolen. Vanhempia autoja saisi tietenkin käyttää sen jälkeenkin, mutta niiden osalta on kannustettava siirtymään biokaasun ja nestemäisten biopolttoaineiden käyttöön. Hieman pidemmällä aikavälillä nestemäisistä biopolttoaineista on luovuttava henkilöautojen osalta, koska kuorma-autot, lentokoneet ja laivat tulevat tarvitsemaan sen kaiken. Sähköautojen kehittyessä lienee jossakin vaiheessa parempi käyttää myös biokaasu järkevämmin kuin henkilöauton moottorissa.

Kaupunkiseuduilla on otettava käyttöön ruuhkamaksut ja tietullit, jotta kaupunkien runsasta liikennettä saadaan ohjattua muihin kuin ratkaisuihin kuin henkilöautoihin.

Koska tästä nyt on ollut paljon väärinkäsityksiä liikenteessä, väännetään vielä rautalangasta: Kukaan ei ole kieltämässä henkilöautojen käyttöä. Niitä yksinkertaisesti tarvitaan ihan liikaa maaseutumaisilla alueilla ja muissa tilanteissa, joissa julkinen liikenne ei riitä.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on yksi suurimmista, ellei jopa suurin ympäristöongelma maapallolla. Tämä kehitys tulee pysäyttää mahdollisimman nopeasti. Suomen on suojeltava 17 % maa-alueistaan YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaisesti.

Viranomaisten on aktiivisesti hyödynnettävä kansalaisten tekemiä ilmoituksia arvokkaista luontokohteista, ja sovellettava näin kerättyä tietoa päätöksenteossa. Metsätyyppien toistuvasta ja tarkoituksellisen virheellisestä luokittelusta tulee määrittää sanktio.

Kaikille tulee taata vastikkeeton sosiaaliturva, perustulo. Perustulolla voidaan helposti korvata kaikki vähimmäistasoiset sosiaaliturvan muodot, vähentää niihin liittyvää byrokratiaa, vähentää työttömien syyllistämistä ja mahdollistaa huomattavasti joustavammat työmarkkinat. Perustulolla töiden vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa, mutta ei koskaan pakollista, eikä työtä koskaan tarvitse tehdä millä ehdoilla hyvänsä.

Vihreiden perustulomallissa perustulo koostuu kaikille samasta perusosasta, asumiskustannuksista riippuvasta asumislisästä ja harkinnanvaraisesta, erityiseen tarpeeseen perustuvasta lisästä. Koska perustulo leikkautuisi tasaisesti pois tulojen kasvaessa, se ei aiheuttaisi kannustinloukkuja. Nykyisissä sosiaaliturvan muodissa leikkautuminen voi olla todella jyrkkää, jolloin lisätulosta ei jää juuri mitään käteen. Jos perustuloa ei saada käyttöön kerralla, ja koska se voisikin olla poliittisesti todella hankalaa, on Vihreiden mallissa esitetty monia hyviä askeleita perustulon suuntaan, joita voidaan ottaa jo nyt.

Perustulo ei voi korvata kaikkia sosiaaliturvan muotoja, vaan perustulo muodostaisi vakaan pohjan, jonka lisäksi on tarjottava erilaisia tukipalveluita, joilla ihmisiä voidaan oikeasti auttaa pois hankalista elämäntilanteista ja kohti itsenäistä pärjäämistä.

Eurooppalaista päästökauppaa on laajennettava uusille toimialoille ja oikeuksien myöntäminen ilmaiseksi lopetettava. Päästöoikeuksien määrää on vähennettävä merkittävästi ja käyttämättä jääneet päästöoikeudet mitätöitävä. EU:n on ostettava päästöoikeuksia takaisin, jos markkinahinta laskee liian alhaiseksi, jotta hinta saadaan takaisin vaikuttavalle tasolle. Toimivan päästökauppajärjestelmän ulkopuolelta tuotaville tuotteille on asetettava hiilitullit siten, että järjestelmän ulkopuolelta tuotavat tuotteet eivät saa kilpailuetua ympäristön pilaamisesta.

Sukupuolen käsite voidaan määritellä monin eri tavoin, mutta nämä eri tavat eivät anna täysin samoja lopputuloksia. Koska sukupuolen määritelmästä ei ole yksimielisyyttä, eikä sukupuolen perusteella tehtävälle syrjinnälle ole mitään syytä, pelkän sukupuolistatuksen vaikutus on poistettava kaikista virallisista yhteyksistä.* Niissä yhteyksissä, joissa fyysisillä ominaisuuksilla on merkitystä, on keskityttävä mittaamaan niitä olennaisia ominaisuuksia ja jätettävä henkilön sukupuolistatus huomiotta. Tilastointi- ja tutkimuskäyttöä varten väestörekistereissä on hyvä säilyttää merkintä sukupuolesta, mutta nykyisten vaihtoehtojen ”mies” ja ”nainen” lisäksi tulee ottaa käyttöön merkintä ”muu”.

Suurin osa väestöstä, minä mukaanluettuna, on tyytyväinen syntyessä annettuun määritelmäänsä ”mieheksi” tai ”naiseksi”, ja hyvä niin. Se ei kuitenkaan ole mikään peruste syrjiä muita.

* Koska yhteiskunta on kulttuurihistoriallisista syistä vahvasti sukupuolittunut, voi joissakin tilanteissa olla perusteltua käyttää ”enintään 60 % samaa sukupuolta” -tyyppisiä kiintiöitä väliaikaisena ratkaisuna. Ensisijaisesti tällaiset ongelmakohdat on kuitenkin ratkaistava muilla keinoilla. Pitkällä tähtäimellä myös hyvää tarkoittavista sukupuolikiintiöistä on pyrittävä luopumaan.

EU:n on kiireisesti yhtenäistettävä turvapaikan myöntämisen kriteerit. Lisäksi on sovittava siitä, kuinka vastuuta hakemusten käsittelemisestä ja pakolaisten vastaanottamisesta jaetaan tasaisesti jäsenmaiden kesken. Nykyinen malli jättää sekä reunavaltiot että turvapaikanhakijat oman onnensa nojaan.

Käytännössä siis jos jostakin valtiosta haetaan turvapaikkoja enemmän, kuin kyseinen valtio pystyy hakemuksia käsittelemään tai myöntämään, muiden jäsenvaltioiden on autettava hakemusten käsittelyssä ja pakolaisten vastaanottamisessa.

Jokaiselle turvapaikkaa hakevalle on taattava oikeudenmukainen ja ripeä hakemusprosessi. Nykyisellään prosessi ei ole ollut kumpaakaan. Kansainväliseen suojeluun hyväksytyille on nopeasti aloitettava uuteen yhteisöön kotouttaminen. Hylätyn hakemuksen jättäneet puolestaan on käännytettävä heti päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Verotuksen tehtävä on rahoittaa yhteiskunnan toiminta ja ohjata kohti oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Verotuksen on oltava yksinkertaista ja läpinäkyvää, joten verotuksen poikkeuksista eli verotuista on luovuttava. Selkeyden ja läpinäkyvyyden vuoksi yhteiskunnan näkökulmasta hyödylliset verotuksen poikkeukset tulee korvata suorilla tuilla tai selvästi erillisillä haittaveroilla. Pääoma- ja työtulojen erittely verotuksessa on lopetettava.

Verotuksen progressio on äärimmäisen tärkeä vallan ja vaurauden keskittymistä hidastava elementti, josta ei tule missään tapauksessa luopua. Kun pääomatulo-, lahja- ja perintöverotus saatetaan voimakkaamman progression piiriin ja varallisuusvero otetaan takaisin käyttöön, työtulojen progressiota voidaan loiventaa.

Perintöverotuksessa tulee mahdollistaa useamman vuoden mittaiset maksusuunnitelmat sellaisissa tapauksissa, joissa perittävänä on muuta omaisuutta kuin rahaa. Tässä tapauksessa vero on kuitenkin maksettava heti, jos omaisuus myydään.

Ydinenergialla voidaan tuottaa suuria määriä sähköä ja lämpöä suhteellisen pienillä kasvihuonekaasupäästöillä, joten nykyiset ydinvoimalat on pidettävä käytössä teknisen elinkaarensa päähän asti. Jos Olkiluoto 3 ja Hanhikivi 1 joskus valmistuvat, on niitä käytettävä siihen asti, että fossiilisista polttoaineista päästään eroon, minkä jälkeen niistä on luovuttava. Jos uusia energiantuotantomuotoja saadaan kaupallistettua Suomen olosuhteissa toimivaksi, on niitä tarkasteltava hyötyjen ja haittojen pohjalta. Tämä voisi tulla kyseeseen esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon tarkoitettujen ydinreaktorien tapauksessa.

Tässä vaiheessa lähinnä teoreettinen, mutta kuitenkin mielenkiintoinen ajatus olisi uraanin erottelu merivedestä. Käytännön politiikkaan tällä tekniikalla ei kuitenkaan ole vaikutusta vielä pitkään aikaan, koska uraanin tuotanto perustuu niin vahvasti kaivosteollisuuteen.

Äänestysikäraja on laskettava viiteentoista vuoteen kaikissa vaaleissa. EU:n kansalaisella on oltava normaali äänioikeus siinä maassa, jossa asuu.